Olli Tiaisella on menossa jo viides vuosikymmen keilahalliyrittäjänä

Kirjoittanut: Riihimäen Tilitoimisto

Julkaistu: joulu 9, 2021

Riihimäen Keilahalli saa Googlen sadoissa arvioissa keskiarvoksi 4,3/5. Käyttäjät mainitsevat mm. palvelun, tunnelman ja esteettömyyden. Yksi kiittelee mahtavaa paikkaa harrastukselle, joka sopii tylsiinkin päiviin. Toinen ihmettelee, voisiko huono tulos olla kiinni heittäjästä, kun rataa ei voi moittia.

Kolmas sanoo, että hallilla on aina hyvä henki ja että Olli on avulias ja neuvoo pyydettäessä.

Olli on yrittäjä Olli Tiainen. Tiainen on ollut keilahalliyrittäjä vuoden 1980 ensimmäisestä päivästä lähtien, jolloin hän vuokrasi kaverinsa kanssa Hyvinkään Rantasipin keilahallin – utopistisin toivein. Muutaman vuoden sisällä kävi ilmeiseksi, ettei neljän radan hallilla ole mahdollista menestyä.

Suunnitelmia muutettiin ja vuonna 1984 Tiainen kumppaneineen vuokrasi Riihimäen Keilahallin. Viimeiset 7 vuotta Tiainen on ollut hallilla yksinyrittäjänä.

Onnistumiseen tarvitaan rata, pallo ja keilaaja. Ja tietysti keilahalliyrittäjä

Olli Tiainen on porannut elämänsä aikana tuhansia keilapalloja. Aurinkokunnan planeetoilta tai science fictionilta näyttävät ja kuulostavat keilapallot (esim. Messanger, Beast, Jekyll ja Hyde) nimittäin tulevat halliin ja harrastajille ilman reikiä. Porauksilla ja painavan ytimen muodolla vaikutetaan mm. pallon liukuun ja kierteeseen.

Keilailu on ollut suurten ikäluokkien harrastus. Rekisteröityjen keilaajien suurin ikäryhmä löytyy 70-vuotiaista. Omia keilailutarvikkeita hankkivat ovatkin vähentyneet dramaattisesti, samoin keilapallojen poraustarpeet.

Tiainen aloitti keskikoulun 1967, samana vuonna kun Riihimäen Urheiluhalli ja viereinen Yhteiskoulu valmistuivat. Urheiluhalliin tehtiin keilahalli 1968, mutta ensimmäinen toimintavuosi meni painisalina. Tila oli silti alusta asti suunniteltu 8-rataiseksi halliksi keilaratojen rataleveyksien mukaan.

– Keilaamaan aloin 1971 kun luokalleni tuli Harri Uotila, jonka tehtävänä oli laskea riihimäkeläisten keilaajien keskiarvoja käsipelillä ja laskutikulla. Autoin häntä siinä hommassa ja sitä kautta lähdin keilaamaankin, Tiainen kertoo.

Nykyisin tulosten laskeminen ilman pistelaskimia olisi melko mahdotonta, mutta kun pistelaskimet 1990-luvun puolivälin jälkeen tulivat keilahalleille, ne toimivat huonosti.

– Ennen vuotta 1997 Suomessa oli vain muutamassa hallissa pistelaskimet. Huonotoimisina niistä ei innostuttu täällä, vaikka USA:n myyntimiehet kehuivat keilaajamäärien niillä nousevan.

Merkittävää kehitystä alkoi tämän jälkeen tapahtua nopeasti, ja Tiaisen luotsaama keilahalli näytti mallia muille:

– Meille asennettiin ensimmäisenä Suomessa Qubica-laskimet, joita ollaan pariin otteeseen päivitetty. Ilman niitä ei hommasta tulisi nykyään yhtään mitään.

Riihimäen Keilahalli oli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa ahkerassa käytössä ja seuratoiminta oli vireää. Keilailusta tuli Tiaiselle luontevasti elämänmittainen harrastus ja elämäntyö.

Yrittäjän riskillä

Raisiosta syntyisin oleva Tiainen on asunut Riihimäellä vuodesta 1960. Paikkakuntaa vaihdettiin muurari-isän mukana.

1960-luvulla Tiaisen isä perusti sementtivalimon. Yrittäminen ja työnteko ovatkin Tiaiselle vähintään yhtä elämänmittaisia kuin keilaaminen.

– Se oli sellaista aikaa. Olen vanhin lapsista ja olin kymmenen korvilla, kun sementtivalimo perustettiin. Työ oli raskasta. Jotain hommia tein siellä täysi-ikäisyyteen saakka, Tiainen kertoo.

Valimoyritys lopetettiin muutama vuosikymmen myöhemmin vanhanaikaisuuteen. Lapiomiehiä ei enää löytynyt eikä tila ollut riittävä uusille työvälineille. Tiainen tosin teki valimolla keikkahommaa vielä 1980-luvullakin, silloin, kun se ensimmäinen kaverin kanssa vuokrattu Hyvinkään Rantasipin keilahalli ei yksin elättänyt.

Yrittämisen hyvistä ja huonoista puolista Tiainen kertoo pitkän kokemuksen tuomalla varmuudella.

– Yrittämisen hyviä puolia on oma vapaus. Aika paljon kun keilasin ja matkustin, niin ne pystyi järjestämään, Tiainen sanoo.

Työt piti tosin tehdä hallilla takaisin muuna aikana ja näin kompensoida kilpailumatkojen poissaolot, eli mistään palkallisesta vapaasta ei ollut kyse. Tällainen “kaksinkertainen” työ sekä söi että palveli muuta arkea:

– Työajat ovat tässä hommassa huono puoli. Esimerkiksi lasten syntymäpäiväjuhlia on vaikea järjestää, kun on itse töissä silloin kun muut ovat vapaalla. Vaimokin oli vuorotyössä hoitoalalla, eli oli tässä hyviäkin puolia, kun voitiin lennosta vaihtaa lasten hoitovuoroja.

Yrittämiseen kuuluu tietysti myös määrätynlainen yrittäjän riski. Lainaa ei saa ilman, että on valmis panemaan oman omaisuutensa “kaniin”. Tiainen kertoo kyllä olleensa aina valmis ottamaan sen riskin.

Aivan uudenlaisen yrittämisen riskin toi tietysti korona.

– Korona-aika kuritti keilahallibisnestä tosi paljon. En uskonut, että sellaista voisi tulla, eli valmistautuminen oli lähes nollaa. Jo ennen kuin keilahallit piti sulkea, ihmisistä tuli kauhean varovaisia. Ihmiset alkoivat perua vuorojaan sen jälkeen kun hallitus tiedotti koronasta vuoden 2020 helmikuussa, Tiainen kertoo.

Riihimäen Keilahallille korona-aika tarkoitti lomautuksia. Pankkilainallekin pyydettiin ja saatiin lyhennysvapaata.

Keilahallin yhteydessä harjoitetaan myös pientä kahvila-ravintolatoimintaa. Kahvin ja pienen purtavan myynti on Tiaiselle palvelua, ei niinkään bisnestä. Koronasulkujen aikana iso osa tuotteista ehti mennä vanhaksi.

Koronatukiakin haettiin ja saatiin, nimittäin se aluehallintoviraston pienempi tuki. Tukien saanti, työntekijöiden lomautuksen, palkkojen ja lomarahojen maksut ja muut menivät siinä määrin ristiin, etteivät tuet kaikkea korvanneet, mutta tekivät sentään ihan hyvää kassalle.

– Tulosta saisi parannettua lomauttamalla työntekijät aina kesäisin, mutta en ole sitä koskaan viitsinyt tehdä, Tiainen sanoo.

Keilailun ja yrittämisen hohto ei himmene

Kun Tiainen reilut 40 vuotta sitten aloitti keilahallibisneksen, kaikki tehtiin käsin. Radat pidettiin puhtaana räteillä ja lastoilla. 1980-luvulla hoitoöljy levitettiin sumutepulloilla ja kiinnitettiin lattiakoneella, samalla, jota siivoojatkin käyttävät lattioiden kunnossapitoon.

Kaksi vuotta sitten Tiainen osti automatisoidun ja äärimmäisen tarkan, ihan parhaan, radanhoitokoneen. Se pesee ja panee uudet hoitoöljytkin vielä perään. Iso investointi oli väistämätön, ja se tehtiin pankkilainalla. Sillä samalla, johon sitten korona-aikana haettiin edellä mainittua lyhennysvapaata.

– Edellinen radanhoitokone oli hankittu 2003. Sekin oli sen ajan huippua, yhtä tarkka ja nopea kuin nykyinenkin, mutta vaati työntekijän syöttämään virtajohtoa koko ajaksi, Tiainen kertoo.

Paluu keilailun pariin on rajoitusten ja sulkujen jälkeen ollut hidasta. Kilpailut ja kaupunkiottelut, jotka tuovat rahaa pottiin, jolla välineet pidetään hyvänä, oli peruttu pitkäksi aikaa. Osa kilpakeilaajista jätti keilaamisen yli puoleksitoista vuodeksi.

– Keilaajien taidot rupeaa rapistumaan. Harrastus kun jää kahdeksi vuodeksi niin se saattaa sitten jäädä kokonaan.

Tiaisen omatkin tulokset ovat pudonneet 20 pinnaa.

– Ennen keilasin tosi paljon. Yritän edelleen olla aktiivinen, koska on tärkeää saada seura kasaan. Meillä on Riihimäellä tosi hyviä keilaseuroja, Tiainen sanoo.

Keilailun parasta aikaa on Tiaisen mukaan syksystä kevääseen. Syyslomaviikko oli hyvä, samaa odotetaan pikkujoulukaudesta, ellei sitten korona jälleen yllätä.

– Kesäaika ja kesä pitenevät ja pitenevät. Meillä on täällä hyvät ilmastoinnit, mutta eivät ihmiset kesällä käy keilaamassa, Tiainen kertoo.

Ilmoistakin kiinni oleva harrastus olisi kyllä helppo valinta kaikille ikään, kokoon ja kuntoon katsomatta. Omia välineitä kun ei tarvita, vaan kaikki harrastukseen tarvittava löytyy keilahallilta. Myös virvokkeet.

Riihimäen Tilitoimiston asiakkuus oman pojan kautta

Tiainen on lähes yhtä kokenut tilitoimiston vaihtajana kuin keilaajana ja yrittäjänäkin. Edelliseen tilitoimistoonsa Tiainen oli pitkään tyytyväinen, mutta viimeisen asiakkuusvuoden aikana meininki muuttui ihan täysin. Kirjanpitäjä vaihtui jatkuvasti ja lähin toimipistekin siirtyi Hämeenlinnaan.

Kaikki kirjanpidon hommat ja atk-asiat mielellään muille delegoiva Tiainen vaihtoi Riihimäen Tilitoimistoon jo hyvissä ajoin ennen koronaa. Vanhimman pojan firma kun oli ollut asiakkaana jo useamman vuoden.

– Sovittiin tapaaminen Riihimäen Tilitoimiston kanssa ja siitä se lähti, Tainen kertoo.

Keilahallibisneksessä on kilpailumaksuja ja muita kirjanpidollisesti muista toimialoista poikkeavia erikoisuuksia. Vanhoja verovirheitä on korjailtu takautuvasti, ja tilitoimisto hoiti myös koronatukihakemukset, kahdesti.

– Tykkään henkilökohtaisesti palvelusta. Haluan viedä paperit paikan päälle. Samalla saa vastaukset senhetkisiin kysymyksiin. Riihimäen Tilitoimistosta huomaa, että siellä ollaan kiinnostuneita tästä meidän firman hommasta, ei vain numeroiden lyömisestä peräkkäin.

Tiaisen kiinnostus keilaamiseen ja intohimo saliin ovat pysyneet vahvoina vuodesta toiseen. Vaikka pelaaminen ei enää ole tavoitteellista, hän järjestää työvuoronsa siten, että pääsee edelleen valtakunnansarjapeleihin.

Keilaamisen ja yrittämisen veteraanille työnteko on elämäntapa. Eläköitymistä mies ei ole tosissaan vielä ajatellut, mutta kunto ratkaisee. Yhtenä yrittäjyyden miinuspuolena Tiainen mainitseekin sen, että yrittäjän eläketulo tuppaa jäämään pieneksi.

Tiaisen kolmesta pojasta kaksi vanhinta on niin ikään keilahallialalla. Toistaiseksi ainoa lapsenlapsi sen sijaan on vielä liian pieni keilaamaan.

Saatat pitää myös:

YEL uudistuu, lisääntyvätkö kustannukset ja holhous?

YEL uudistuu, lisääntyvätkö kustannukset ja holhous?

Kesä kuumensi yrittäjät YEL-uudistusta koskevaan keskusteluun. Vaikka aihe on sittemmin viilentynyt muiden uutisten alle, se ei ole kadonnut mihinkään vaan etenee eduskunnassa aikataulun mukaisesti. Kokosimme yhteen yrittäjiä koskevien muutosten ja keskustelujen pääkohdat. Jottei totuus unohtuisi.

Ilahduta kirjanpitäjääsi -päivä tulee! Oletko valmis?

Ilahduta kirjanpitäjääsi -päivä tulee! Oletko valmis?

Meillä on radikaali ehdotus kaikille yrittäjille: yrittäjän kalenterin totaalinen uudistus! Koska uusien tapojen opettelu on hidasta puuhaa, aloitetaan pienin askelin. Ensimmäinen niistä on Ilahduta kirjanpitäjääsi -päivän viettäminen joka kuun 26. päivä. Merkitsethän päivämäärän heti muistiin kalenteriisi.