Nuoret neuvovat toisiaan ottamaan tilapäistöistä palkan sijaan palkkiot kevytyrittäjänä, koska käteen jää silloin enemmän rahaa. Myös laskutuspalvelut markkinoivat kevytyrittäjyyttä matalan kynnyksen helppona ja suositeltavana vaihtoehtona. Kääntöpuolena ovat kuitenkin vale- ja pakkoyrittäjyys sekä sosiaaliturvan mahdolliset menetykset.
Ammatin harjoittaminen kevytyrittäjänä
Kevytyrittäjyyteen on ainakin 7 hyvää syytä:
1. Helppous ja vaivattomuus
Kevytyrittäjyys tarjoaa yksinkertaisen tavan aloittaa yrittäjämäinen toiminta ilman, että tarvitsee perustaa omaa yritystä. Laskutuspalvelut hoitavat suurimman osan hallinnollisista tehtävistä, kuten laskutuksen, kirjanpidon ja veroilmoitukset, mikä säästää aikaa ja vaivaa.
2. Vähemmän taloudellisia riskejä
Kun ei ole perustettu omaa yritystä, ei yleensä ole myöskään samassa määrin vastuussa yritystoiminnan mahdollisesti tuottamista tappioista. Tämä voi vähentää taloudellista riskiä ja madaltaa kynnystä kokeilla yrittäjyyttä.
3. Joustavuus
Kevytyrittäjänä voi työskennellä joustavasti eri toimeksiantojen parissa ja säädellä työmäärää oman elämäntilanteen mukaan. Tämä sopii erityisesti niille, jotka haluavat yhdistää freelancer- ja palkkatyön tai opiskelun.
4. Nopea aloittaminen
Kevytyrittäjyys mahdollistaa nopean startin työuralle. Voit aloittaa laskuttamaan heti ensimmäisestä työkeikasta ilman pitkiä valmisteluprosesseja tai byrokratian selvittämistä.
5. Mahdollisuus kerryttää yrittäjäkokemusta
Kevytyrittäjyys tarjoaa arvokasta kokemusta yrittäjämäisestä työstä ja auttaa kehittämään taitoja, joita tarvitaan itsenäisessä työssä, kuten ajanhallinta, asiakassuhteiden ylläpito ja markkinointi.
6. Verotuksen hallinta
Kevytyrittäjänä työskentelevä voi hyödyntää laskutuspalvelun tarjoamaa mahdollisuutta maksaa veronsa suoraan laskutuksen yhteydessä, mikä helpottaa verotuksen hallintaa ja varmistaa, että verot maksetaan ajallaan ja oikein.
7. Ammatillinen verkostoituminen
Kevytyrittäjyys voi auttaa rakentamaan ja laajentamaan ammatillista verkostoa. Työskentely erilaisten toimeksiantajien kanssa voi avata uusia mahdollisuuksia ja johtaa pitkäaikaisiin yhteistyösuhteisiin.
Nämä edut tekevät kevytyrittäjyydestä houkuttelevan vaihtoehdon monille, jotka haluavat työskennellä itsenäisesti ilman perinteisen yrittäjyyden byrokratiaa ja monimutkaisuutta. Mutta vaikka kevytyrittäjyys tarjoaa monia etuja, siihen liittyy myös paljon varjopuolia.
Kevytyrittämisen 7 sudenkuoppaa
Ennen kevytyrittäjäksi ryhtymistä on hyvä tiedostaa sen haasteet ja riskit:
1. Rajoitettu sosiaaliturva
Kevytyrittäjät eivät yleensä nauti samasta sosiaaliturvasta kuin palkkatyöntekijät. Esimerkiksi työttömyysturvan saaminen voi olla monimutkaisempaa ja vaatii usein, että kevytyrittäjä osoittaa lopettaneensa toimintansa kokonaan saadakseen etuuksia.
2. Yrittäjän velvollisuudet
Vaikka kevytyrittäjyys voi vaikuttaa helpolta tavalta aloittaa, se ei välttämättä vapauta sinua kaikista yrittäjän velvollisuuksista, kuten YEL-vakuutuksen ottamisesta, jos toiminta täyttää tiettyjä kriteerejä päätoimisuudesta ja tuloista.
3. Vähemmän työoikeudellista suojaa
Kevytyrittäjät työskentelevät usein ilman työsopimusta, mikä tarkoittaa vähemmän suojaa esimerkiksi irtisanomistilanteissa, työehtosopimusten puuttumista ja muita työlainsäädännön tarjoamia turvamekanismeja.
4. Vaihtelevat tulot
Kevytyrittäjän tulot voivat vaihdella suuresti kuukausittain, mikä voi tehdä taloudellisen suunnittelun ja vakauden saavuttamisen haastavaksi. Tämä epävarmuus voi olla stressaavaa ja vaikeuttaa pitkän aikavälin taloudellisten sitoumusten, kuten lainojen tai vuokrasopimusten, hallintaa.
5. Vastuu omasta verotuksesta ja kirjanpidosta
Vaikka laskutuspalvelut hoitavat osan hallinnollisista tehtävistä, kevytyrittäjän on silti ymmärrettävä ja hallittava omaa verotustaan. Tämä sisältää mm. arvonlisäveron maksamisen, jos liikevaihto ylittää vuosittaisen raja-arvon.
6. Palvelumaksut
Laskutuspalvelut perivät tyypillisesti provision jokaisesta laskusta, mikä voi vähentää nettotulojasi. Maksut voivat vaihdella palveluntarjoajasta riippuen, ja ne voivat olla merkittävä kustannus erityisesti, jos laskutettavat summat ovat pieniä.
7. Ammatillisen identiteetin epäselvyys
Kevytyrittäjänä toimiminen voi joskus hämärtää ammatillista identiteettiäsi, mikä voi vaikuttaa ammatilliseen kehitykseesi ja siihen, miten asiakkaat ja kollegat sinut näkevät. Yrittäjämäinen asema ilman yrittäjän täyttä statusta voi olla haastavaa markkinoida tehokkaasti.
Kevytyrittäjä, valeyrittäjä vai pakkoyrittäjä?
Kevytyrittämisen riskeihin ja haasteisiin kuuluu lieveilmiöitä, kuten pakkoyrittäjyys ja valeyrittäjyys.
Pakkoyrittäjyys viittaa tilanteisiin, joissa henkilöt joutuvat ryhtymään yrittäjiksi tai kevytyrittäjiksi, vaikka he mieluummin työskentelisivät palkkatyössä. Pakkoyrittäjyys voi johtua työmarkkinoiden rakenteellisista ongelmista, kuten pysyvien, kokoaikaisten työpaikkojen vähenemisestä tietyillä aloilla. Pakkoyrittäjät saattavat kokea taloudellista epävarmuutta ja heikompaa sosiaaliturvaa verrattuna palkkatyöntekijöihin.
Pakkoyrittäjyyttä esiintyy esimerkiksi rakennusalalla sekä kuljetus- ja logistiikka-alalla. Rakennusalalla vakituiset työpaikat voivat olla harvassa ja projektikohtainen työskentely on yleistä. Myös kuljettajat, jotka työskentelevät riippumattomina yrittäjinä suurille toimitus- tai kuljetuspalveluille, saattavat olla pakkoyrittäjiä vailla mahdollisuutta työskennellä näille yrityksille palkkasuhteessa.
Valeyrittäjyys tarkoittaa tilannetta, jossa työntekijät rekisteröidään yrittäjiksi tai kevytyrittäjiksi, vaikka heidän työsuhteensa piirteet vastaavat palkkatyötä. Tämä voi tapahtua esimerkiksi työnantajan toimesta välttääkseen työnantajavelvoitteita, kuten sosiaaliturvamaksuja ja lomakorvauksia. Valeyrittäjyys heikentää työntekijän oikeusturvaa ja voi johtaa epäoikeudenmukaiseen kohteluun työmarkkinoilla.
Valeyrittäjyyttä näkyy mm. media- ja viestintäalalla sekä IT-ja ohjelmistoalalla. Freelance-toimittajat, kuvaajat, graafikot, sisällöntuottajat ja muut media-alan ammattilaiset voivat olla alttiina valeyrittäjyydelle, erityisesti jos he työskentelevät pitkäaikaisesti yhden toimeksiantajan kanssa, joka määrittelee työajat, palkat ja työtehtävät palkkatyön tapaan mutta ilman työsuhteen etuja tai turvaa.
Myös IT-konsultit ja ohjelmoijat voivat joutua rekisteröitymään yrittäjiksi tai kevytyrittäjiksi, vaikka he työskentelevät tiiviisti yrityksen sisäisenä osana tietyssä projektissa.
Pakko- ja valeyrittäjyyden tunnistaminen on tärkeää, jotta voidaan valvoa työsuhteiden laatua sekä työntekijöiden oikeuksien toteutumista. Lainsäädännön avulla näitä negatiivisia ilmiöitä voidaan alkaa kitkeä.
Y-tunnus vai ei, laskutuspalvelu vai ei?
Kevytyrittäjyys on joustava tapa harjoittaa ammatinharjoittamista tai yrittäjämäistä toimintaa ilman, että tarvitsee perustaa omaa yritystä. Kevytyrittäjänä henkilö laskuttaa työsuorituksistaan käyttäen laskutuspalvelua, joka hoitaa käytännön paperityöt, kuten laskutuksen ja kirjanpidon, pientä korvausta vastaan.
Ero kevytyrittäjän ja perinteisemmän yrittäjyyden välillä ei ole aina selkeästi määritelty, ja se voi vaihdella palveluntarjoajasta toiseen. Käsitteet voivat sekoittua erityisesti silloin, kun puhutaan eri laskutuspalveluiden tarjoamista vaihtoehdoista.
Y-tunnus on yksi keskeinen ero kevytyrittäjien ja perinteisten yrittäjien välillä. Y-tunnus viittaa siihen, että henkilö on rekisteröitynyt elinkeinonharjoittajaksi ja on virallisesti tunnustettu yrittäjä. Tämä tuo mukanaan sekä lisää velvollisuuksia että oikeuksia, kuten mahdollisuuden vähentää arvonlisäveron ja tehdä muita yritystoimintaan liittyviä vähennyksiä.
Laskutuspalvelu valittaessa on tiedettävä huolellisesti, onko laskutuspalvelussa tosiasiallisesti kyse kevytyrittämisestä vai yrittämisestä. Palvelun nimi kun voi olla harhaanjohtava. Alla oleva taulukko auttaa havainnollistamaan kevytyrittämisen ja “kevytyrittämisen” (Y-tunnuksella) eroja.
Kevytyrittäminen
(ei Y-tunnusta)
“Kevytyrittäminen”
(Y-tunnuksella)
Verohyödyt
Ei pääsyä yrittäjäkohtaisiin verohyötyihin (esim. ALV:n alarajahuojennus), ei kulujen vähennyskelpoisuutta.
Pääsy arvonlisäveron alarajahuojennukseen; yritystoiminnan kulujen vähentäminen verotuksessa; yrittäjävähennys.
Kirjanpitovelvollisuus
Ei kirjanpitovelvollisuutta; laskutuspalvelu hoitaa verot ja laskut.
Velvollinen pitämään kirjanpitoa ja tekemään yrityksen veroilmoituksen (nämä toimet voi ulkoistaa laskutuspalvelulle tai kirjanpitäjälle).
Tulojen käsittely
Tulo katsotaan palkaksi, mutta kevytyrittäjä huolehtii itse veroista ja sosiaaliturvasta.
Tulo on yksityisotto (oma nosto yrityksen varoista).
Starttiraha
Ei oikeutta starttirahaan.
Mahdollisuus hakea starttirahaa uuden yritystoiminnan tukemiseksi.
Sosiaaliturva
Ei ehkä oikeutta sairauspäivärahaan tai vanhempainrahaan.
Mahdollisuus yrittäjän sosiaaliturvaan; YEL-vakuutus tarvittaessa.
Työttömyysturva
Ei ehkä oikeutta työttömyysturvaan.
Ei ehkä oikeutta työttömyysturvaan.
Kevytyrittäminen
(ei Y-tunnusta)
Ei pääsyä yrittäjäkohtaisiin verohyötyihin (esim. ALV:n alarajahuojennus), ei kulujen vähennyskelpoisuutta.
Ei kirjanpitovelvollisuutta; laskutuspalvelu hoitaa verot ja laskut.
Tulo katsotaan palkaksi, mutta kevytyrittäjä huolehtii itse veroista ja sosiaaliturvasta.
Ei oikeutta starttirahaan.
Ei ehkä oikeutta sairauspäivärahaan tai vanhempainrahaan.
Ei ehkä oikeutta työttömyysturvaan.
“Kevytyrittäminen”
(Y-tunnuksella)
Pääsy arvonlisäveron alarajahuojennukseen; yritystoiminnan kulujen vähentäminen verotuksessa; yrittäjävähennys.
Velvollinen pitämään kirjanpitoa ja tekemään yrityksen veroilmoituksen (nämä toimet voi ulkoistaa laskutuspalvelulle tai kirjanpitäjälle).
Mahdollisuus hakea starttirahaa uuden yritystoiminnan tukemiseksi.
Tulo on yksityisotto (oma nosto yrityksen varoista).
Mahdollisuus yrittäjän sosiaaliturvaan; YEL-vakuutus tarvittaessa.
Ei ehkä oikeutta työttömyysturvaan.
Kevytyrittäjän sosiaalietuuksien mahdolliset menetykset ovat sidoksissa siihen, katsovatko viranomaiset yrittämisen pää- vai sivutoimiseksi. Sosiaalietuudet voi saada tai menettää niin ilman Y-tunnusta kuin Y-tunnuksen kanssakin. Tärkeää on ottaa tarkasti selvää omista oikeuksista ja velvollisuuksista eri tilanteisiin, ettei käy kuten fiktiiviselle esimerkkitapauksellemme Ellalle.
Kevytyrittäminen kaatoi nuoren feissarin naamalleen
23-vuotias Ella oli innostunut auttamaan ihmisiä ja päätti työskennellä kesän ajan Punaisen Ristin feissarina. Kesä meni keräten lahjoituksia ja rekrytoimalla uusia kuukausilahjoittajia. Kuten tiedämme, feissarin työ on projektiluonteista. Palkkio perustuu kerättyjen lahjoitusten määrään.
Ellan ystävä Kaarlo, joka on aiemmin toiminut freelancerina, ehdotti, että Ella ottaisi palkkionsa kevytyrittäjänä. Hän kertoi, että näin Ella saisi enemmän rahaa itselleen, koska maksut hoidetaan laskutuspalvelun kautta eikä palkasta pidätetä veroja.
Ella innostui mahdollisuudesta tienata enemmän ja päätti toimia kevytyrittäjänä laskutuspalvelun avulla.
Kesän päättyessä, feissarityön loputtua, Ella alkoi hakea uutta työtä, koska opiskelupaikka jäi haussa 23 varasijan päähän. Hän huomasi pian työnhakuun kuitenkin menevän aikaa. Koska vuokra ja laskut on maksettava, Ella päätti hakea työttömyysturvaa mutta kohtasikin yllättävän esteen: työvoimaviranomaiset katsoivat hänet yrittäjäksi hänen kevytyrittäjyytensä perusteella. Työttömyysturvan hakemiselle tuli kielteinen päätös, josta ei voinut valittaa.
Lisäksi Ella alkoi huomata, että hänen olisi pitänyt huolehtia kirjanpidosta, veroilmoituksista ja eläkevakuutusmaksuista (YEL), joita hän ei ole hoitanut, koska oletti laskutuspalvelun huolehtivan kaikista tarvittavista velvoitteista. Puutteellisten neuvojen varassa Ella huomaa joutuneensa tilanteeseen, jossa hänellä on useita hallinnollisia velvollisuuksia ja potentiaalisia sakkoja laiminlyönneistä.
Kevytyrittäjyys on erinomainen ja joustava tapa työllistyä ja saada korvaus tehdystä työstä. Samalla se vaatii huolellista perehtymistä ja ymmärrystä siitä, mitä kevytyrittäjyys käytännössä tarkoittaa, myös lainsäädännön näkökulmasta. Vaikka kevytyrittäjyys tarjoaa joustavuutta ja helppoutta, tuo se mukanaan myös yrittäjän velvollisuudet ja vastuut, joilta ei voi ummistaa silmiään.
