”Merkkilaukkuja, työelämän joustoja ja itsensä johtamista”

KLT-kirjanpitäjä Suvi Rekola on Riihimäen Tilitoimiston toimitusjohtaja

Suvi Rekolasta piti tulla poliisi. Tai jos ei poliisia, niin autonasentaja.

Suvi Rekolasta tuli KLT-kirjanpitäjä, tosin mutkien kautta. Hän aloitti työuransa ravintolassa, siirtyi kaupan puolelle, ja eteni sieltä aika nopeasti Itäkeskuksen Citymarketiin, jossa sitten vierähtikin kymmenisen vuotta. Lohjalta 18-vuotiaana Helsinkiin muuttanut Suvi suoritti Keskon sisäisiä koulutuksia ja omien sanojensa mukaan “päätyi” asiakaspalvelupäälliköksi.

– Olin 21 kun minusta tuli Citymarketin asiakaspalvelupäällikkö. Silloinen esihenkilö sanoi minulle, ettei olisi ikinä minua siihen hommaan laittanut, koska olin niin nuori. Onneksi tavaratalon johtaja oli asiasta eri mieltä, Suvi kertoo.

Kokemuksesta on jäänyt Suville vahva ajatus siitä, ettei ihmisiä kannata lokeroida suuntaan jos toiseenkaan esimerkiksi iän perusteella.

Suvi Rekola otti toimitusjohtajana ohjat Riihimäen Tilitoimistossa 1.2.2023. Viestikapulan siirtoa Niina Usva-Kantehilta Suville valmisteltiin parisen vuotta,kun kiirettä vaihtoon ei sen suuremmin ollut. Pienessä toimistossa jokainen kantaa vastuuta joka tapauksessa.

Tilitoimisto-työharjoittelu toi varmuutta ammatinvalintaan

Pienten lasten myötä kahden vuorotyöläisen perhe joutui harkitsemaan arkeaan uusiksi.

– Kuopuksen synnyttyä asuimme jo Riihimäellä. Aloin kaivata pois siitä työmatkasta ja vuorotöistä. Molemman vanhemman vuorotyö oli aika vaikea yhtälö pienten lasten kanssa.

Citymarketin aikaisiin toimistotöihin kuului mm. budjetointia. Suvi arveleekin kiinnostuksen taloushallintoon saaneen alkunsa niistä hommista.

– Menin lasten vielä ollessa pieniä iltakouluun ja opiskelin taloushallinnon merkonomiksi.

Tutkintoa tehdessä vahvistui tunne siitä, että ala oli oikea.

Merkonomintutkinnon opiskelujen loppuvaiheessa Suvi haki työharjoittelupaikkaa. Harjoittelupaikka oli yhtä kiven takana kuin nykyäänkin. Suvi oli lisäksi hyvin avoin tilanteestaan.

– Kun hakemuksia lähetin, kerroin minkä ikäinen ole ja minkä ikäisiä lapsia minulla on. En halunnut mitenkään peitellä, että voi tulla eteen tilanteita, jolloin joudun olemaan poissa.

Useiden nihkeiden ja kieltävien vastausten lomassa oli myös yhteydenotto Niina Usva-Kantehilta Riihimäen Tilitoimistosta.

– Niina mulle vastasikin, että tule haastatteluun, tule käymään. Menin käymään ja sille tielle sitten jäin.

Harjoittelun jälkeen Suvi jäi ensin osa-aikaiseksi noin puoleksi vuodeksi, mistä alkoi täysipäiväinen työura kirjanpitäjänä. Viihtymään on saanut sekä työ itsessään että Niina, ja toimiston laajentuessa myös muut työkaverit.

– Kun olin harjoittelussa, tuli aika vahva tunne, että tykkään tehdä tätä työtä, tämä sopii minulle, on ihan minun juttu. Niinan kanssa on aina ollut helppo sopia kaikista asioista. Hän on mahdollistanut kursseja ja koulutuksia, kuten KLT-valmennuksen ja -tutkinnon. Hän on ollut myös tosi hyvä opettamaan tätä duunia.

Niinan lisäksi Suvi kiittelee asiakkaiden yritysten moninaisuutta ja asiakkaiden erilaisuutta.

– Kun jokainen asiakas on omanlaisensa, niin työ ei ole tylsää.

Merkkilaukkuja, työelämän joustoja ja itsensä johtamista

Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että hiljaisuus on hyvää palautetta. Jokainen meistä kaipaa silti kuulla ihan suusanallisesti kiitosta tekemästään työstä.

Hauskana sattumana Suvi pitää tapausta, kun Yhdysvalloissa asuva asiakas oli ollut tulossa jouluksi Suomeen ja kysynyt Suvilta, voisiko tuoda tälle jotakin. Suvi antoi ohjeeksi tuoda Guessin laukun, jos asiakas sattuisi Black Friday -ostoksille.

– Mies lähti rouvan ja anopin kanssa Black Friday -ostoksille ja ilmoitti näille, että nyt pitää mennä laukkuosastolle, kun kirjanpitäjä tarvitsee käsilaukun. Hän soitti sitten isosta amerikkalaisesta tavaratalosta WhatsApp-puhelua, että mikähän näistä olisi hyvä.

Ei kaikkien tarvitse ostella kirjanpitäjälle Guessin laukkuja. Ihan pelkkä simppeli kiitos tai muu positiivinen palaute riittää.

Työn ja vapaa-ajan sopivasta suhteesta Suvi huolehtii kahdella tavalla.

– Töissä painotan toimitusjohtajan ja kirjanpidon töitä siten, että minulla on päiviä, jolloin teen niitä toimitusjohtajan töitä, ja sitten on päiviä, jolloin keskityn kirjanpitoon. Meillä on työnjako niin hyvä, että sekin auttaa.

Pienessä tilitoimistossa löytyy hyvän työilmapiirin ja työnjaon lisäksi paljon joustavuutta.

– Meidän työilmapiiri on sillä tavalla vapaa, että jos olen jossain kohtaa painanut hommia niin että tuntuu raskaalta, voin ottaa esimerkiksi yhden perjantain, kun en teekään mitään.

Joustavuus toteutuu yhteisöohjautuvuuden ansiosta.

– Tässä työssä tarvitaan kykyä johtaa omaa työtä. Tiimissämme jokainen vastaa omista tehtävistään ja työmäärästään, mutta yhteisö tukee toisiaan ja varmistaa, että kaikki sujuu. Päivämäärät ohjaavat vahvasti meidän työtä.

Suvin mielestä yhteisöohjautuva työkulttuuri on myös osa yrittäjän ammattitaitoa.

Digitalisaatio ja liiketoiminnan uudet muodot

Kun Suvilta kysyy, mikä kaikki on taloushallinnossa muuttunut kymmenen vuoden aikana, niin vastaus on yksiselitteinen.

– En nyt taas haluaisi puhua tästä digitalisaatiosta, mutta siitä ei vaan pääse irti. Kun aloitin, varmaan 98 prosenttia asiakkaista oli paperilla. Nyt se luku on toisinpäin. Se ehkä konkretisoi, kuinka iso se loikka on mikä tässä on tapahtunut.

Työssä on tapahtunut myös toinen iso muutos.

– Meidän työ on paljon muuta kuin mitä se on ollut aiemmin. Ennen oli enemmän mekaanista tallentamista. Nyt työ on paljon enemmän asiakkaan liiketoimintaan ja numeroiden taakse menemistä. Asiakaspalvelu on myös korostunut aiempaa paljon enemmän.

Asiakkaiden liiketoimintakin on 10 vuodessa muuttunut.

– Meillä on ihan samankaltaisia asiakkaita kun on aina ollut, mutta nykyisin aloittava yrittäjä voi aloittaa yritystoiminnan “mä nyt tässä vähän katselen” -asenteella. Yrittäjillä on selkeämpi mielikuva siitä, mitä he haluavat, ja he vähän testaavat kannattavuutta ennen varsinaista yrittäjäksi heittäytymistä.

Uusia ammattejakin on tullut, kuten tubettajat ja vaikuttajamarkkinoijat. Varsinkin siinä mielessä, miten niillä tehdään bisnestä. Konsultteja ja IT-alan yrittäjiä on niin ikään paljon enemmän kuin vuosikymmen sitten.

Kirjanpitäjä on yrittäjän arjessa yrittämisessä ja yrittämisen ulkopuolella

– Konkurssitilanteet ovat tämän työn ehkä vaikein puoli. Yrittäjä on siipi maassa ja yrityksen palveluksessa olevat työntekijät ovat siipi maassa. Kun he eivät keksi muuta, niin he soittelevat kirjanpitäjälle tai palkanlaskijalle.

Suvin mielestä konkurssitkin kuuluvat bisnekseen, eikä niistä pitäisi syyllistää yrittäjää.

– Aina ei vain natsaa. Yrittäjä monesti kokee, että hän on henkilökohtaisesti jotenkin epäonnistunut, vaikka näin ei välttämättä ole.

Vastapainoksi kivoihin haastaviin tilanteisiin lukeutuvat ne, kun yrityksillä menee lujaa ja ne laajenevat kovaa vauhtia.

– Nekin ovat haastavia tilanteita, mutta positiivisessa mielessä haastavia. Kun yrittäjä laajentaa toimintaansa, hänelle tulee paljon uusia työntekijöitä. On paljon sopimusasioita ja budjetointia ja kannattavuuslaskentaa.

Suvin mielestä yrittäjien tulisi enemmänkin tehdä kannattavuuslaskentaa, säännöllisesti. Tai ainakin budjetti.

– Olisi hyvä tehdä joku budjetti, ja jos ei budjettia, niin ainakin yrittää laskea sitä kannattavuutta että onko tämä oikeasti kannattavaa. Ja jos ei ole, niin mistä se miinus sitten tulee, koska voi olla niin, ettei yrittäjä välttämättä hoksaa, mistä se tulee. Se voi olla piilotettuna johonkin, tai yrittäjä ei ehkä osaa itse laskea sitä.

Suvi kehottaakin yrittäjiä rohkeammin kysyä omalta kirjanpitäjältä apua tällaisissa sisäisen laskennan asioissa.

Yrittäjän henkilökohtaisessakin arjessa kirjanpitäjällä voi olla merkitystä, esimerkiksi lainaa varten.

– Ainahan sillä on merkitystä, jos yrittäjä tarvitsee papereita johonkin, esimerkiksi asuntolainan hakuun.

Riihimäen Tilitoimiston toimintatapoihin kuuluu proaktiivisuus.

– Me voimme huomata asioita, joita yrittäjä ei huomaa. Toiminimellä voi esimerkiksi usein liittyä ennakkoveroihin. Tai voidaan huomata ja auttaa siinä, jos liiketoiminta vaihtelee kovasti, on tullut jokin tosi iso dippaus ja huomataan, että yrittäjä on pulassa. Kirjanpitäjä voi auttaa tällaisten asioiden korjaamisessa, rahojen saamisessa riittämään.

Yrittäjyyden vaikeimpia asioita voi olla yritystoiminnan epäonnistuminen. Nekin ovat paikkoja, jossa kirjanpitäjä on läsnä.

Kannusta, kustanna, kuljeta

Suvilla on neljä lasta, kaikki teini-ikäisiä tai sen kynnyksellä. Kun häneltä kysyy vapaa-ajan viettämisestä, palataan lapsiin.

– Pyörin paljon joko lasten harrastusten tai sitten muuten heidän kanssaan. Toki tykkään myös ottaa vapaa-aikaa itselle kavereiden tai ystävien kanssa.

Riihimäen urheilutalolla kuluu paljon aikaa. Vanhin poika on harrastanut salibandya kohta kymmenen vuotta.

– Ajauduin hänen joukkueensa rahastonhoitajaksi, ja sittemmin mukaan seuran hallitustyöhön.

Suvi on aktiivinen myös Riihimäen yrittäjien hallituksessa, rahastonhoitajana.

– Se on hauskaa hommaa, samoin kuin se urheiluhomma, joka on myös taas ihan erilaista vastapainoa.

Lasten harrastuksiin salibandyn ohella kuuluvat myös triathlon, VPK-toiminta ja tanssi.

– Kuskatakin saa. Se on tämä vanhempien kolme kovaa koota: kannusta, kustanna ja kuljeta.

Suvin autonasentajahaaveet ovat myös tavallaan tulleet uudestaan ajankohtaisiksi lasten myötä. Pojasta on nimittäin tulossa autonasentaja. Iskän kanssa aikoinaan alkanut rassailu on siirtynyt seuraavalle sukupolvelle.

Kaiken tämän keskellä Suvi puuhastelee mökillä ja pyrkii käymään talvisin avannossa niin usein kuin mahdollista.

Taloushallinnon laadusta ei tingitä, ikinä!

Toimitusjohtajan työ on tuonut kaikkiaan melko vähän muutosta Suvin työnkuvaan. Vastuuta toki on enemmän.

– Raportointi taloushallintoliittoon ja muut selvästi toimitusjohtajan työt ovat minulla, Suvi kertoo. – Työnkuva on muuttunut myös siten, että tarjouspyyntöihin vastaaminen on siirtynyt meiltä yhteisesti minun vastuulleni. Myös uusien asiakkaiden sopimusten solmimiset ja muut heitä koskevat paperiasiat kuuluvat minulle. Ennenhän ne hoiti Niina.

Pienessä työyhteisössä on hyvä henki joka välittyy myös asiakkaille. Asiat ja pulmat päätetään ja ratkotaan yhdessä.

Haastavia paikkoja on vuosien varrella ollut esimerkiksi tilitoimisto-oston yhteydessä tehty asiakkaiden siirto.

– Meidän toimintamalli poikkesi aika lailla siitä, mihin asiakkaat olivat tottuneet. Kirjalliset sopimukset tilitoimistopalveluista oli heille uusi asia, samoin se, että kirjanpitäjä vaihtui. Lisäksi meidän laskutusmalli poikkesi edellisen tilitoimiston mallista, kirjanpidon hinnoittelussa kun on tiedetystä monia erilaisia malleja.

Tilitoimiston vaihdon yhteydessä pari asiakasta tipahti matkasta, mutta muut ovat olleet ilmeisen tyytyväisiä ja jatkaneet asiakkuutta Riihimäen Tilitoimiston kanssa jo yli viisi vuotta.

Tekoäly kirjanpidonkin tulevaisuudessa

Tekoälyn työkalut ovat tehneet kovasti tuloaan, myös taloushallinnon alueelle. Se on uusin suurin mullistus sähköistymisen ja digitalisaation jälkeen.

– Tämän myötä pystytään hoitamaan enemmän asiakkaita. Toki ei yhdelle kirjanpitäjälle määräänsä enempää, jotta palvelun laatu ei kärsi. Mutta uudet järjestelmät ja työkalut pitää ottaa vastaan, niitä ei saa pelätä. Jos tipahtaa siitä kehityksen kelkasta, niin varmasti tulee haasteita.

Asiakkaatkin ovat Suvin mielestä asiasta valveutuneita.

– Tämän päivän yrittäjät osaavat vaatia toimivia työkaluja. He eivät halua tuhlata aikaansa turhaan, vaan odottavat kirjanpidon, aineistojen toimitusten ja muiden talousasioiden hoituvan vaivattomasti.