Palkanlaskennan ulkoistaminen – Hyödyt, riskit ja oikea ajankohta

Istahdan työtuoliini ja kokoan ajatuksiani työn äärelle. Lounas oli mukava – keskustelimme palkanlaskennasta ja yrittäjien kysymyksistä, joita kuulen viikoittain. Kehaisin, että moniin niistä minulla on jo vakiintunut vastaus.

Sitten puhelin soi. Tuttuja numeroita. Nostan luurin.

”Hei Katarina, nyt tuli vastaan tilanne, enkä ole varma, miten tämä pitäisi hoitaa. Voisitko auttaa?”

Ääni kuulostaa kiireiseltä. Ehkä vähän huolestuneeltakin.

Tilanne, jonka hän kuvailee, ei ole aivan tavallinen. Siinä on monta liikkuvaa osaa, eikä virheille ole varaa. Kuuntelen tarkasti ja avaan jo valmiiksi työehtosopimuksen.

Mutta mitä hän kysyi – ja mikä sai hänet hetkeksi hiljenemään?

Palataan siihen pian. Ensin käydään läpi, miksi palkanlaskenta ei ole pelkkää laskemista, vaan ennen kaikkea luottamusta ja ennakointia.

Palkanlaskenta ei ole vain numeroiden pyörittämistä – näin vältät kalliit sudenkuopat

Palkanlaskenta nähdään usein rutiininomaisena tehtävänä – täytetään palkkalistat, varmistetaan, että verot pidätetään oikein, ja lähetetään palkkalaskelmat työntekijöille. Mutta todellisuudessa palkanlaskenta on jatkuvaa tasapainoilua työehtosopimusten, lainsäädännön ja työntekijöiden erilaisten tilanteiden välillä.

Työnantajat haluavat toimia oikein, mutta työelämän sääntely on monimutkaista. Palkanlaskennassa tulee vastaan tilanteita, joissa yksinkertainen ”maksetaanko palkkaa vai ei” -kysymys muuttuu monimutkaiseksi analyysiksi.

Esimerkiksi:

• • • Miten määräaikaisen työntekijän lomakorvaus lasketaan, jos työsuhde päättyy kesken vuoden?
    • Onko työntekijällä oikeus palkalliseen sairauslomaan, vaikka hän on ollut yrityksessä vasta vähän aikaa?
    • Miten ylityökorvaukset ja työajanlyhennykset määräytyvät eri työehtosopimusten mukaan?

Jokainen näistä tilanteista vaatii tarkkaa tulkintaa ja varmuutta siitä, että työnantaja toimii lain ja sopimusten mukaisesti. Virheet voivat johtaa epäluottamukseen, väärinkäsityksiin tai jopa taloudellisiin sanktioihin. Esimerkiksi myöhästynyt palkkailmoitus voi johtaa viivästysmaksuihin ja ylimääräiseen selvitystyöhön. Tällaiset tilanteet voivat lopulta maksaa enemmän kuin palkanlaskennan ulkoistaminen.

Palkkalaskelmat eivät ole vain tekninen yksityiskohta – ne vaikuttavat suoraan työpaikan luottamukseen. Jos työntekijä epäilee saaneensa liian vähän palkkaa tai hänelle kuuluvat edut on unohdettu, syntyy helposti erimielisyyksiä. 

Mutta mitä tapahtuu, kun työnantajan ja työntekijän näkemykset eivät kohtaa? Tässä kohtaa palkanlaskija voi olla ratkaiseva tekijä.

Työnantajan ja työntekijän näkemykset törmäävät – kuka ratkaisee tilanteen? 

On luonnollista, että työelämässä syntyy tilanteita, joissa työnantaja ja työntekijä näkevät saman asian eri tavoin. Palkanlaskennassa tämä voi tarkoittaa erimielisyyksiä lomapäivistä, sairausajan palkoista tai vaikkapa ylityökorvauksista. Työnantaja voi tulkita säädökset yhdellä tavalla, kun taas työntekijä näkee ne omasta näkökulmastaan eri tavalla.

Palkanlaskija ei ole työriitojen sovittelija, mutta hän voi olla se asiantuntija, joka ehkäisee niiden syntymisen jo ennakolta. Kun asiat hoidetaan alusta asti oikein, väärinkäsityksille ja turhille kiistoille jää vähemmän tilaa.

Esimerkiksi:

• • • Työntekijä uskoo, että hänelle kuuluu palkallinen sairausloma, mutta työnantaja epäilee, täyttyvätkö kaikki ehdot.
    • Työntekijä on varma, että hänelle kuuluu ylityökorvaus, mutta työnantaja miettii, täyttääkö tilanne ylityön määritelmän.
    • Työntekijä on pitkällä vapaalla ja olettaa, että lomapäivät kertyvät normaalisti, mutta työnantaja haluaa varmistaa, miten lainsäädäntö tätä säätelee.

Tällaisissa tilanteissa palkanlaskija toimii asiantuntijana ja neutraalina välittäjänä. Hän ei ota kantaa työnantajan tai työntekijän eduksi, vaan perustaa ratkaisunsa faktoihin ja lainsäädäntöön. Kun palkka-asiat ovat alusta alkaen selkeitä ja läpinäkyviä, työntekijät voivat luottaa saavansa oikeudenmukaisen kohtelun, ja työnantajat voivat toimia varmuudella ilman pelkoa virheistä tai jälkikäteen tulevista vaatimuksista.

Palkanlaskennan tavoitteena on varmistaa, että palkat ja edut hoidetaan oikein – ja ennen kaikkea niin, ettei yrityksessä synny epäselvyyksiä. Mutta mitkä ovat ne kysymykset, jotka yrittäjät kohtaavat kaikkein useimmin? Käyn ne läpi seuraavaksi.

Palkankorotukset ja palkanlaskenta – mitä työnantajan on hyvä tietää?

Palkankorotukset ovat monelle työntekijälle odotettu hetki – ja työnantajalle tärkeä osa henkilöstöpolitiikkaa. Erään asiakkaan kertoma vitsi tiivistää osuvasti, miten palkankorotukset koetaan työpaikoilla:

”Miksi meillä on Tuula palkanlaskija, kun me oikeasti tarvitsisimme palkankorottajan!” 😄

Kun hän kertoi tämän toimistollamme leveä hymy kasvoillaan, en voinut olla nauramatta. Mutta vitsin takana piilee totuus: palkankorotukset eivät ole vain mukava lisä, vaan ne vaikuttavat laajasti palkanlaskentaan, yrityksen talouteen ja lakisääteisiin maksuihin. 

Tässä tiivistetysti, mitä työnantajan on hyvä tietää:

Korotusten tyypit

Eri työehtosopimukset ja yritysten käytännöt määrittävät, millaisia palkankorotuksia voidaan antaa:

• • Yleiskorotus – TES:n mukainen prosentuaalinen korotus, joka vaikuttaa peruspalkkaan ja etuuksiin.
  • Paikallinen erä – Työnantajan ja henkilöstön edustajien sopima korotus, joka kohdistuu valikoidusti tietyille työntekijöille.
  • Henkilökohtainen palkankorotus – Työnantajan tekemä päätös esimerkiksi työn vaativuuden kasvaessa tai suoriutumiseen perustuen.

Vaikutukset palkanlaskentaan

Palkankorotukset eivät ole pelkkä prosenttiluku palkanlaskennassa – ne vaikuttavat moniin muihinkin palkkaan liittyviin laskelmiin:

• • Lomapalkka – Korotuksen jälkeen ansaitut lomapäivät lasketaan uudella palkkatasolla.
  • Sosiaalivakuutusmaksut – Työnantajamaksut ja eläkekertymä muuttuvat palkankorotuksen myötä.
  • Verotus – Korotus voi vaikuttaa ennakonpidätykseen ja työntekijän nettotuloon.

TES-kohtaiset erot

Eri toimialoilla palkankorotusten vaikutukset voivat olla hyvin erilaisia. Tässä muutamia esimerkkejä eri TES:ien vaikutuksista:

• • Kaupan alan TES – Palkankorotukset voivat koskea myös ilta- ja viikonlopputyölisiä.
  • Teknologiateollisuuden työntekijöiden TES – Korotukset määräytyvät usein prosenttiperusteisesti ja voivat sisältää myös kertaluonteisia eriä.
  • Yksityisen sosiaalipalvelualan TES – Sisältää usein sekä yleiskorotuksen että erikseen sovittavia palkkaeriä.
  • Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan TES – Palkankorotukset voivat koskea sekä peruspalkkaa että provisiomallia.
  • Rakennusalan TES – Korotukset vaikuttavat myös urakkapalkkoihin ja lisäkustannusperusteisiin.

Palkankorotukset ovat vain yksi esimerkki siitä, miten työehtosopimukset vaikuttavat palkanlaskentaan. Eri TES:illä on omat sääntönsä myös lomien kertymiseen, sairausajan palkkaan ja ylityökorvauksiin. Seuraavaksi käymme läpi yleisimmät kysymykset, joita yrittäjät palkanlaskennassa kohtaavat – ja miten eri työehtosopimukset voivat vaikuttaa niihin.

Neljä yleisintä palkanlaskennan kysymystä, jotka jokainen yrittäjä kohtaa

Eräs yleisimmistä kysymyksistä on: ”Onko työntekijällä oikeus palkalliseen sairauslomaan, vaikka hän on ollut yrityksessä vasta vähän aikaa?” Se on tärkeä kysymys, koska moni yrittäjä haluaa toimia oikein, mutta ei halua tehdä kallista virhettä. Tässä muutamia yleisimpiä kysymyksiä, joita työnantajat minulle esittävät:

Miten Kelan hakemukset hoidetaan?

Työntekijän vanhempainvapaa, sairauspäiväraha tai osasairauspäiväraha voivat edellyttää työnantajalta tiettyjä toimenpiteitä. Mitä enemmän työnantajalla on tietoa prosessista, sitä sujuvammin asiat hoituvat ilman viivästyksiä.

Esimerkkejä TES:stä, joissa tämä on merkityksellistä:

• • Yksityisen sosiaalipalvelualan TES
  • Teknologiateollisuuden työntekijöiden TES
  • Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan TES

Miten lomapäivät ja lomakorvaukset määräytyvät?

Lomien kertymiseen vaikuttavat monet tekijät: työsuhteen pituus, työaika ja mahdolliset poissaolot. Yksi yleisimmistä väärinkäsityksistä liittyy tilanteisiin, joissa työntekijä olettaa lomapäivien kertyvän normaalisti myös poissaolojen aikana.

Esimerkkejä TES:stä, joissa lomakertymät voivat vaihdella:

• • Kiinteistöpalvelualan TES
  • Matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluita koskeva TES
  • Tanssinopettajien TES
  • Yksityisen sosiaalipalvelualan TES

Maksetaanko sairausajan palkka aina täysimääräisenä?

Sairausajan palkkaan liittyvät ehdot voivat vaihdella työsuhteen pituuden, työehtosopimuksen ja lainsäädännön perusteella. Tämä on yksi yleisimmistä kysymyksistä, johon palkanlaskennassa törmätään – eikä siihen ole yhtä kaikille sopivaa vastausta.

Esimerkkejä TES:stä, joissa sairausajan palkka määräytyy eri tavoin:

• • Kaupan alan TES
  • ATK TES
  • Rakennusalan TES

Miten ylityökorvaukset ja lisät määräytyvät eri työehtosopimusten mukaan?

Moni työnantaja yllättyy, kuinka erilaisia ylityökorvauksia voi olla eri TES:eissä. Esimerkiksi ilta- ja viikonlopputyöhön voi liittyä erityisiä ehtoja, jotka poikkeavat normaalista palkkalaskennasta.

Esimerkkejä TES:stä, joissa ylityökorvaukset voivat poiketa merkittävästi:

• • Teknologiateollisuuden työntekijöiden TES
  • Tekstiilihuoltoalan TES
  • Autoalan kaupan ja korjaamotoiminnan TES

Monet palkanlaskentaan liittyvät kysymykset voidaan ratkaista helposti, kunhan tiedetään, mistä etsiä oikea vastaus. Mutta entä silloin, kun tilanne on monimutkaisempi – ja yksittäinen virhe voisi maksaa työnantajalle paljon? Katsotaanpa todellinen tapaus, jossa palkanlaskenta auttoi estämään väärinkäsityksen.

Tämä kysymys hiljensi yrittäjän – palkka, lomat ja perhevapaa menivät solmuun

Työnantaja soitti minulle tilanteessa, jossa asioita oli hyvä pysähtyä miettimään. Kyseessä oli työntekijä, joka oli ollut ensin pitkällä sairauslomalla ja palattuaan töihin haki pian perhevapaata. Työnantaja halusi varmistaa, miten eri poissaolot vaikuttivat lomakertymiin ja palkkaan – ja ennen kaikkea, miten nämä tilanteet tulkitaan työehtosopimuksen ja vuosilomalain näkökulmasta.

”Haluan hoitaa tämän oikein,” hän sanoi. ”Työntekijämme on ollut yli puoli vuotta sairauslomalla ja nyt hän jää perhevapaalle. Minulta kysytään, paljonko lomia on kertynyt, ja rehellisesti sanottuna, en halua arvata. Kertyykö lomapäiviä sairausloman aikana? Entä perhevapaan aikana? Ja täytyykö hänelle maksaa lomakorvauksia nyt, vai voiko ne siirtää myöhemmäksi?”

Tilanne ei ollut yksinkertainen. Työntekijä oli joutunut sairauslomalle yllättäen tapaturman vuoksi. Hän oli aktiivinen urheiluharrastaja ja loukkaantunut pahasti, kun tavallinen harjoituskerta oli päättynyt kaatumiseen ja jalkaleikkaukseen. Kuntoutuminen oli kestänyt kuukausia, ja paluu töihin oli ollut iso askel.

Ei kulunut kuitenkaan kauaa, kun hän ilmoitti jäävänsä perhevapaalle. Lapsen syntymä oli ollut odotettu, mutta sairausloma oli tuonut mukanaan huolen siitä, miten työura jatkuisi. Nyt työnantaja halusi varmistaa, että kaikki hoidetaan oikein.

”Hän on kokenut jo tarpeeksi vastoinkäymisiä viimeisen vuoden aikana,” työnantaja mietti ääneen. ”En halua, että tämä sotkeutuu enää enempää. Samalla haluan tietää varmasti, miten nämä kaikki eri poissaolot vaikuttavat käytännössä – ettei jälkikäteen tule yllätyksiä kenellekään.”

Moni ajattelee, että lomien kertyminen on suoraviivaista, mutta tilanne muuttuu monimutkaiseksi, kun työntekijällä on peräkkäisiä tai päällekkäisiä poissaoloja eri syistä.

✅ Sairausloman aikana lomapäivät kertyvät lain mukaan tiettyyn rajaan asti – mutta jos poissaolo ylittää sen, kertymä voi katketa.
✅ Perhevapaan aikana lomapäivien kertyminen riippuu sekä laista että työehtosopimuksesta – joissakin sopimuksissa kertyminen jatkuu, joissakin ei.
✅ Jos työsuhde päättyisi, työntekijällä voisi olla oikeus lomakorvauksiin – mutta nyt työnantaja halusi tietää, pitääkö lomat maksaa heti vai voiko ne siirtää myöhemmälle ajalle.

Selitin työnantajalle askel askeleelta, miten eri lakipykälät ja työehtosopimuksen määräykset vaikuttavat tilanteeseen. Kävimme läpi laskentamallin, jonka avulla hän sai selville, kuinka paljon lomapäiviä oli kertynyt ja miten ne käsitellään eri poissaolojen kohdalla.

Kun olin käynyt kaiken läpi, puhelimen toisessa päässä seurasi hetken hiljaisuus.

”Tätä en ollut tullut ajatelleeksi… Hyvä, että varmistin. Nyt pystyn kertomaan tämän työntekijällekin niin, ettei jää epäselvyyksiä,” työnantaja sanoi lopulta.

Kun sekä työnantaja että työntekijä olivat saaneet vastaukset ja tilanne oli selkeytynyt, molemmat saattoivat jatkaa töitään ilman huolta siitä, oliko jotain jäänyt huomioimatta.

Tämä on juuri sitä, mikä tekee hyvästä työnantajasta erinomaisen – halu tehdä asiat oikein ja varmistaa, että työntekijät voivat luottaa ratkaisujen oikeudenmukaisuuteen.

”Tämä tarina on dramatisoitu esimerkki, joka perustuu erilaisiin samankaltaisiin tilanteisiin. Emme luonnollisesti jaa yksityisiä asiakastietoja.”

5 syytä, miksi palkanlaskennan ulkoistaminen on fiksu päätös

Yrittäjälle palkanlaskenta voi tuntua suoraviivaiselta asialta – mutta mitä enemmän työntekijöitä ja työehtosopimuksia on mukana, sitä monimutkaisemmaksi hallinto muuttuu. Palkanlaskenta vaikuttaa ensi silmäyksellä yksinkertaiselta – luvut syötetään järjestelmään, vero pidätetään ja palkka maksetaan. Mutta todellisuudessa jokainen palkkaerittely on täynnä yksityiskohtia, joihin liittyy lainsäädäntöä, työehtosopimuksia ja erityistilanteita. Pienetkin virheet voivat johtaa epäselvyyksiin, työntekijöiden luottamuksen heikkenemiseen tai jopa taloudellisiin sanktioihin.

Ulkoistettu palkanlaskenta tuo yritykselle selkeitä hyötyjä:

1. Virheiden minimointi ja lakisääteinen varmuus

Lainsäädäntö ja työehtosopimukset muuttuvat jatkuvasti. Kun palkanlaskennan hoitaa asiantuntija, työnantajan ei tarvitse murehtia, ovatko korvaukset, pidätykset ja ilmoitukset oikein. Tämä vähentää riskiä, että virheistä koituu ylimääräisiä kustannuksia tai ongelmia työntekijöiden kanssa.

2. Ajan ja resurssien vapautuminen liiketoiminnan kehittämiseen

Palkanlaskenta vie yllättävän paljon aikaa, erityisesti jos yrityksessä on useita työntekijöitä ja erilaisia sopimuksia. Moni yrittäjä käyttää palkanlaskentaan tunteja kuukaudessa – tunteja, jotka voisi käyttää asiakashankintaan, liiketoiminnan kehittämiseen tai muihin tuottaviin tehtäviin. Ulkoistaminen voi maksaa itsensä takaisin jo sillä, että yrittäjä voi keskittyä ydintoimintaansa.

3. Tuki yllättäviin tilanteisiin ja erimielisyyksien ratkaisemiseen

Kuten aiemmassa esimerkkitapauksessa nähtiin, palkanlaskennassa tulee vastaan tilanteita, joita ei osaa ennakoida. Kun palkanlaskennan asiantuntija on tukena, yrittäjän ei tarvitse yksin etsiä vastauksia monimutkaisiin kysymyksiin. Tämä vähentää epävarmuutta ja varmistaa, että työntekijät saavat oikeudenmukaista kohtelua.

4. Luottamuksen rakentaminen työntekijöiden kanssa

Palkanlaskennan tarkkuus ja luotettavuus vaikuttavat suoraan työntekijäkokemukseen. Kun palkat ovat aina oikein ja ajallaan, työntekijät voivat luottaa työnantajaansa ja keskittyä työhönsä ilman huolta virheistä tai epäselvyyksistä.

5. Ennustettavuus ja kustannustehokkuus

Palkanlaskentaan liittyvät viivästykset tai virheet voivat aiheuttaa ylimääräisiä kuluja, kuten myöhästymismaksuja tai korjaavia toimenpiteitä. Ulkoistettu palkanlaskenta on ennakoitava kuluerä, toisin kuin palkkahallinnon virheistä aiheutuvat sanktiot tai lisätyö. Kun asiantuntija hoitaa palkanlaskennan, yritys tietää etukäteen, mitä palvelu maksaa, eikä joudu varautumaan yllättäviin lisäkustannuksiin.

On selvää, että ulkoistettu palkanlaskenta tuo yritykselle monia hyötyjä – mutta mistä tietää, milloin on oikea aika siirtää palkkahallinto asiantuntijan hoidettavaksi?

Mistä tietää, että on aika ulkoistaa palkanlaskenta? 5 merkkiä, joita ei kannata sivuuttaa

Jokaisen yrityksen palkkahallinto kehittyy sen kasvaessa. Alussa palkanlaskenta voi tuntua hallittavalta, mutta kun työntekijämäärä kasvaa, työehtosopimukset monimutkaistuvat ja erilaiset erityistilanteet yleistyvät, palkanlaskennan hoitaminen itse voi muuttua haastavaksi ja riskialttiiksi. Mutta mistä tietää, milloin ulkoistaminen on järkevää?

1. Kun yritys palkkaa ensimmäiset työntekijänsä

Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on merkittävä askel yritykselle. Moni yrittäjä yllättyy siitä, kuinka paljon hallinnollista työtä yksi työsuhde tuo mukanaan: työehtosopimusten tulkinta, työaikakirjanpito, verotus ja vakuutusmaksut. Palkanlaskennan ulkoistaminen varmistaa, että kaikki hoituu oikein heti alusta alkaen, jolloin yrittäjä voi keskittyä liiketoiminnan kasvattamiseen.

2. Kun yrityksessä on työntekijöitä eri työehtosopimusten alaisuudessa

Jos yrityksessä on useita työntekijöitä, joilla on erilaiset työehdot, palkanlaskennan monimutkaisuus kasvaa merkittävästi. Eri työehtosopimukset määrittävät lomapäivien kertymisen, sairausajan palkan, ylityökorvaukset ja muut etuudet eri tavoin. Tällöin asiantunteva palkanlaskija on kullanarvoinen – hän varmistaa, että kaikki noudattaa sovittuja ehtoja ja että työntekijöitä kohdellaan yhdenmukaisesti ja oikeudenmukaisesti.

3. Kun yrityksellä on määräaikaisia työntekijöitä tai vaihtelevaa työvoiman tarvetta

Kausityöntekijät, projektityöläiset ja määräaikaiset työntekijät tuovat omat haasteensa palkanlaskentaan. Työsuhteiden alut ja loput vaativat erityistä huomiota, jotta lomakorvaukset, työsuhteen päättämiseen liittyvät maksut ja ilmoitukset hoidetaan oikein.

4. Yrityksen kasvaessa myös hallinnollinen työ kasvaa – mutta sinun ei tarvitse hoitaa sitä itse

Palkanlaskenta ei ole yrityksen ydintoimintaa – se on hallinnollinen tehtävä, joka tukee liiketoimintaa, mutta ei kasvata sitä suoraan. Moni yrittäjä huomaa käyttävänsä kohtuuttomasti aikaa palkkahallinnon kysymyksiin, jotka vievät huomiota liiketoiminnan kehittämiseltä. Kun palkanlaskenta ulkoistetaan, yrittäjä voi luottaa siihen, että palkat hoituvat oikein ja ajallaan ilman, että hänen tarvitsee syventyä työehtosopimusten yksityiskohtiin.

5. Kun yritys haluaa välttää virheitä ja taloudellisia riskejä

Virheet palkanlaskennassa voivat johtaa viivästysmaksuihin, veroseuraamuksiin tai jopa työntekijän tyytymättömyyteen ja luottamuksen menettämiseen. Palkanlaskennan asiantuntija minimoi nämä riskit varmistamalla, että kaikki palkkoihin liittyvät laskelmat, ilmoitukset ja maksut hoidetaan oikein ja ajallaan.

Yhteenveto

Palkanlaskennan ulkoistaminen ei ole vain hallinnollinen päätös – se on strateginen valinta, joka tuo yritykselle ennakoitavuutta, varmuutta ja mielenrauhaa. Kun palkanlaskennan hoitaa asiantuntija, yrittäjä voi luottaa siihen, että palkat lasketaan oikein, lakisääteiset velvoitteet täyttyvät ja työntekijöiden oikeudet toteutuvat.

Tässä artikkelissa olemme käyneet läpi, miksi palkanlaskenta on paljon muutakin kuin numeroiden pyörittämistä, millaisia sudenkuoppia työnantaja voi kohdata ja kuinka ulkoistettu palkanlaskenta tuo turvaa ja tehokkuutta yrityksen arkeen.

Ulkoistaminen voi olla järkevää erityisesti silloin, kun:
✔ Yritys on palkkaamassa ensimmäisiä työntekijöitään ja haluaa varmistaa, että kaikki hoituu oikein alusta asti.
✔ Työehtosopimukset tai erityistilanteet tekevät palkanlaskennasta monimutkaisempaa.
✔ Yrittäjä haluaa varmistaa, ettei virheistä koidu ylimääräisiä kuluja tai epäselvyyksiä työntekijöiden kanssa.
✔ Aikaa halutaan vapauttaa hallinnollisista tehtävistä liiketoiminnan kehittämiseen.

Kun palkat hoituvat sujuvasti, se näkyy myös työyhteisössä. Työntekijät voivat luottaa siihen, että heidän palkkansa on laskettu oikein, ja työnantaja voi keskittyä johtamaan yritystään ilman huolta palkkahallinnon yksityiskohdista.

Lopuksi vielä pieni kevennys palkanlaskennan maailmasta. Harva asia herättää niin paljon hämmennystä alaa vaihtavien keskuudessa kuin työajan lyhennysvapaat – tai miksi niitä nyt milläkin alalla kutsutaan.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Tunnetuin nimitys on tietysti pekkaspäivä, joka juontaa juurensa entiseen työministeriin Matti Pekkaseen. Hänen ehdotuksestaan työehtosopimuksiin kirjattiin työajan lyhennyspäivät, ja siitä lähtien työntekijät ovat pitäneet ”pekkasia”.

Mutta tämä on vasta alkua. Saman vapaapäivän nimi riippuu täysin siitä, missä työskentelet. Joillakin se on työajan lyhennysvapaa, toisilla vuosivapaa, ja jossain puhutaan tasoitusvapaasta. Kaupan alalla voi törmätä arkipyhäkorvausvapaaseen tai arkipyhälyhennykseen, kun taas joissakin työehtosopimuksissa se kulkee nimellä työajan tasausvapaa tai lyhyemmin TAS-vapaa.

Eikä siinä vielä kaikki! Joillakin aloilla vapaapäivä tunnetaan lyhennysvapaana, toisaalla se kulkee nimellä TVA-päivä (työajan vähennykseen viitaten). Rakennusalalla ja joillakin teknisillä aloilla voi törmätä jopa nimitykseen vastike.

Moni on vuosien varrella myynyt kaikki vapaansa pois tietämättä edes, millä nimellä ne hänen alallaan kulkevat.

Koska me rakastamme numeroita, tehdään pieni laskuharjoitus! Suomessa on noin 2,5 miljoonaa palkansaajaa, joista arviolta 1,5 miljoonaa voi olla oikeutettuja pekkaspäiviin. Jos kaikki kertyneet pekkaspäivät pidettäisiin samanaikaisesti, työpäiviä katoaisi 18,75 miljoonaa – eli noin 85 227 henkilötyövuotta. Tämä vastaisi Porin kokoisen kaupungin työvoiman päästämistä vuodeksi lomalle. Onnea Poriin!

Rakkaalla lapsella on monta nimeä, mutta tärkeintä on, että ne on laskettu ja käsitelty oikein. 😊