ALV-alarajahuojennus poistui 2025 – mitä pienyrittäjän on hyvä tietää?

Helmikuu on kallistumassa kohti loppuaan, ja aamukahvin jälkeen käyn läpi päivän työtehtäviä. Katson kalenteriani – tänään tosiaan päättyi se viimeinenkin takaraja hakea vuoden 2024 alarajahuojennusta. Huojennus on nyt lopullisesti historiaa, ja pienyrittäjät ovat siirtyneet uuteen vaiheeseen arvonlisäverotuksessa.

Haluan kirjoittaa tästä, koska viime viikkoina olen keskustellut aiheesta monien yrittäjien kanssa. Osa on huolissaan, osa helpottunut – mutta kaikilla on kysymyksiä. Mitä tämä muutos oikeasti tarkoittaa? Ja miten se vaikuttaa juuri sinun yritykseesi?

Nämä kysymykset ovat pyörineet myös mielessäni ja tilitoimistollamme. Puhutaan siis suoraan: täytyykö hintojasi nostaa? Kannattaako ALV-rekisteriin jäädä? Mitä sinun kannattaa tehdä juuri nyt? Käydään tämä kaikki läpi, jotta voit tehdä fiksuja päätöksiä yrityksesi kannattavuuden kannalta.

Miksi muutos tehtiin?

ALV-alarajahuojennuksen poistuminen ei ole sattumanvarainen päätös, vaan osa laajempaa pyrkimystä yksinkertaistaa verojärjestelmää. Aiempi huojennusmalli on ollut monimutkainen sekä yrittäjille että verottajalle, ja sen ylläpito on vaatinut resursseja. Keskustelu muutoksen ympärillä on noussut esiin eri näkökulmista:

• Hallinnollinen tehokkuus: Verottaja on analysoinut, että huojennusjärjestelmän ylläpitäminen ei ole enää kustannustehokasta.
• Yrittäjäjärjestöjen kahtiajakautunut kanta: Osa yrittäjistä on puolustanut huojennuksen merkitystä, kun taas toiset ovat toivoneet yksinkertaisempaa ja ennakoitavampaa järjestelmää.
• Kansainvälinen kehitys: EU:ssa on siirrytty yhä enemmän selkeisiin ALV-rajoihin ilman portaittaisia huojennuksia, mikä on lisännyt painetta harmonisoida myös Suomen järjestelmää.
• Vaikutus yritysten kasvuun: Pienyrittäjät joutuvat nyt miettimään, kannattaako heidän kasvattaa liiketoimintaansa ALV-rajan yli vai pysyä sen alapuolella.

Uudistus selkeyttää ALV-järjestelmää, mutta samalla se pakottaa yrittäjät tekemään tietoisempia päätöksiä yrityksensä taloudesta.

Näin ALV-uudistus muuttaa pienyrittäjän arkea

1. ALV-velvollisuuden alarajan korotus 20 000 euroon

• Alle tämän summan jäävät yritykset voivat toimia ALV-rekisterin ulkopuolella.
• Jos yrityksen liikevaihto ylittää 20 000 euroa, arvonlisäveroa maksetaan vain ylimenevästä osasta – ei koko liikevaihdosta.
• Yrittäjä voi itse hakeutua ALV-rekisteriin tai poistua sieltä. Tämä tarkoittaa, että liikevaihdon kehitystä on seurattava aktiivisesti läpi vuoden.

2. Alarajahuojennuksen täydellinen poistuminen

• Ei enää osittaista palautusta maksetusta arvonlisäverosta.
• ALV muuttuu puhtaasti läpilaskutettavaksi eräksi tai kuluksi.
• Verohallinto seuraa yrityksen liikevaihtoa kahden peräkkäisen vuoden ajalta. Jos liikevaihto jää kahtena peräkkäisenä vuonna alle 20 000 euron, Verohallinto voi poistaa yrityksen ALV-rekisteristä automaattisesti.
• Jos poistut ALV-rekisteristä ja sinulla on yrityksessäsi ALV-vähennysoikeudella hankittua kalustoa tai varastoa, sinun täytyy maksaa arvonlisävero näistä varoista.

Kaksi esimerkkiä: Miten muutos näkyy eri yrittäjillä?

Toimistollamme olemme käyneet useita keskusteluja siitä, miten alarajahuojennuksen poistuminen vaikuttaa pienyrittäjiin. On selvää, että muutos ei kohtele kaikkia samalla tavalla – joillekin se tuo selkeyttä ja ennustettavuutta, toisille se tarkoittaa tarvetta sopeuttaa liiketoimintaa. Ennen kaikkea se pakottaa yrittäjät tekemään aiempaa tietoisempia taloudellisia päätöksiä.

Esimerkki 1: Luovan alan toiminimi 24 000 euron liikevaihdolla

Ajatellaan vaikka Annia, freelance-graafikkoa, joka on toiminut itsenäisenä yrittäjänä jo viisi vuotta. Hän on tottunut siihen, että saa vuosittain 1 200 euroa takaisin alarajahuojennuksena, mutta nyt tämä tukiverkko katoaa.

Me suosittelemme tällaisessa tilanteessa kysymään itseltään:

• Kannattaako hintojen korotus?
• Onko aika kasvattaa liikevaihtoa yli ALV-rajan?
• Miten hankinnat kannattaa optimoida?

Esimerkki 2: Alkava verkkokauppayrittäjä 15 000 euron liikevaihdolla

Kuvitellaan toisenlainen yrittäjä – käsityöläinen, joka myy tuotteitaan verkkokaupassa ja jonka liikevaihto on 15 000 euroa vuodessa. Hänelle tämä muutos voi olla jopa helpotus:

”Minulle tämä tarkoittaa yksinkertaisempaa suunnittelua. Voin kasvattaa liiketoimintaani 19 999 euroon asti ilman ALV-velvoitteita ja keskittyä myyntiin ilman byrokratiaa.”

Tällaiselle yrittäjälle muutos tuo mukanaan etuja:

• Selkeä raja vähentää hallinnollista työtä.
• Ei tarvetta ALV-hinnoittelulle.
• Keskittyminen ydintoimintaan.

Näin arvioit, miten ALV-muutos vaikuttaa talouteesi

ALV-alarajahuojennuksen poistuminen vaatii pienyrittäjiltä tarkempaa taloudellista suunnittelua. Kannattaako ALV-rekisterissä pysyä? Miten hinnoittelu kannattaa päivittää? Jotta voit tehdä parhaan mahdollisen päätöksen, suosittelen sinua käymään läpi seuraavan kannattavuusanalyysin.

1. ALV-rekisterissä pysymisen kannattavuusanalyysi

Ennen kuin päätät, pysytkö ALV-rekisterissä vai et, tee laskelma, jossa huomioit seuraavat tekijät:

✔ ALV-vähennyskelpoiset hankinnat – Jos yritykselläsi on paljon kuluja, joista voit vähentää ALV:n (esimerkiksi laitteet, ohjelmistot tai materiaalit), rekisterissä pysyminen voi olla taloudellisesti järkevää.

✔ Asiakaskunta – Myytkö pääasiassa yrityksille (B2B) vai kuluttajille (B2C)? Yritysasiakkaat voivat vähentää ALV:n, joten rekisterissä pysyminen ei välttämättä vaikuta hintoihisi. Kuluttaja-asiakkaiden kohdalla ALV voi tehdä hinnoistasi kalliimmat verrattuna ALVittomiin kilpailijoihin.

✔ Hallinnollinen työ – ALV-rekisterissä oleminen tarkoittaa säännöllisiä ALV-ilmoituksia, mutta se voi myös selkeyttää taloudenhallintaa. Jos haluat minimoida hallinnollisen työn, rekisteristä poistuminen voi olla vaihtoehto.

💡 Mitä enemmän ALV-vähennettäviä hankintoja sinulla on ja mitä enemmän myyt B2B-asiakkaille, sitä todennäköisemmin ALV-rekisterissä pysyminen on järkevää.

2. Kassavirran hallinta ilman alarajahuojennusta

Aiemmin alarajahuojennus toimi pienyrittäjille ”piiloreservinä”, joka palautui tilille verotuksen yhteydessä. Nyt tämä tulo jää pois, ja yrityksen on itse huolehdittava kassavirrastaan entistä tarkemmin.

✔ Tarkempi budjetointi – Laadi kuukausitasoinen budjetti, jotta tiedät etukäteen, paljonko ALV-velvoitteesi vaikuttavat talouteesi.

✔ Investointien ajoitus – Jos harkitset isompia hankintoja, mieti, onko kannattavampaa tehdä ne ennen ALV-rekisteristä poistumista vai vasta sen jälkeen, jolloin et voi enää vähentää ALV:tä kuluista.

✔ Puskuri yllättäviin kuluihin – Koska huojennusta ei enää saa takaisin, on hyvä varautua kassavirran vaihteluihin säästämällä puskuriin ylimääräisiä varoja.

💡 Jos yrityksesi talous on aiemmin perustunut alarajahuojennuksen palautuksiin, nyt on hyvä hetki rakentaa kassavirta vakaammalle pohjalle.

3. Hinnoittelustrategian päivittäminen

Kun ALV-alarajahuojennus poistuu, hinnoittelun täytyy olla aiempaa tarkemmin mietitty. Nyt on hyvä hetki tarkistaa, kattaako nykyinen hinnoittelusi uudet kustannukset ja varmistaa, että yrityksesi säilyy kannattavana.

✔ Jos pysyt ALV-rekisterissä – Saat edelleen vähentää ALV:n hankinnoista, mutta koska huojennusta ei enää ole, sinun täytyy harkita, kattaako nykyinen hinnoittelusi tämän muutoksen. Tämä voi tarkoittaa hintojen nostamista erityisesti kuluttaja-asiakkaille.

✔ Jos poistut ALV-rekisteristä – Hinnoittelusi voi muuttua kilpailukykyisemmäksi, koska et lisää tuotteisiin tai palveluihin ALV:tä. Tämä voi olla etu erityisesti B2C-myynnissä, jossa asiakkaat vertailevat verollisia ja verottomia hintoja.

✔ Ymmärrä katteesi – ALV-muutos voi vaikuttaa suoraan voittomarginaaleihisi, joten on tärkeää laskea, miten tämä näkyy hinnoittelussa ja kannattavuudessa.

💡 Jos asiakkaasi ovat pääasiassa kuluttajia, ALV-rekisteristä poistuminen voi parantaa kilpailukykyäsi. Jos taas myyt yrityksille ja teet paljon vähennettäviä hankintoja, rekisterissä pysyminen voi olla kannattavampaa.

Kenelle muutos on edullinen, kenelle haasteellinen?

ALV-alarajahuojennuksen poistuminen vaikuttaa yrittäjiin eri tavoin. Joillekin se tuo selkeyttä ja vähentää hallinnollista työtä, kun taas toisille se voi tarkoittaa lisääntyviä kuluja ja uudenlaista taloussuunnittelua.

✅ Hyötyjinä ovat:

• Mikro- ja sivutoimiyrittäjät, joiden liikevaihto pysyy selvästi alle 20 000 euron – he voivat jatkaa ilman ALV-velvoitteita ja välttyvät ylimääräiseltä hallinnolliselta työltä.
• Palveluyritykset, joilla on vähän ALV-vähennyskelpoisia hankintoja – koska yritys ei tee suuria hankintoja, ALV-rekisterissä pysyminen ei ole yhtä merkittävä etu.
• Yrittäjät, jotka haluavat yksinkertaisuutta – ALV-raportoinnin poistuminen voi helpottaa kirjanpitoa ja hallinnollista taakkaa.

⚠ Haasteita kohtaavat:

• Yritykset, joiden liikevaihto on 20 000–30 000 euroa – nämä yritykset ovat aiemmin hyötyneet huojennuksesta, mutta nyt heidän täytyy arvioida, kuinka ALV vaikuttaa kannattavuuteen ja hinnoitteluun.
• Investointivaltaiset yritykset, joille ALV-vähennysoikeus on merkittävä – jos yritys tekee paljon hankintoja, ALV-rekisterissä pysyminen voi olla ainoa kannattava vaihtoehto.
• Kasvavat yritykset, jotka lähestyvät 20 000 euron rajaa – jos yrityksen liikevaihto on juuri rajan tuntumassa, on mietittävä tarkkaan, kannattaako tietoisesti pysyä sen alapuolella vai kasvattaa liiketoimintaa ALV-rekisterissä.

Yhteenveto 

Talousympäristö elää jatkuvasti, ja ALV-alarajahuojennuksen poistuminen on vain yksi monista muutoksista, joihin yrittäjien on sopeuduttava. Mutta tiedän kokemuksesta, että ne, jotka mukauttavat strategiaansa ja tekevät tietoisia päätöksiä, voivat lopulta hyötyä tilanteesta. 

Olen nähnyt, kuinka yrittäjät pärjäävät veromuutosten keskellä – ne, jotka suunnittelevat etukäteen, pärjäävät aina parhaiten. Tämä muutos voi tuntua pieneltä tai suurelta, mutta tärkeintä on, että et jää passiiviseksi vaan otat taloutesi haltuun.